Skip to Content

Toimivat suunnittelutyökalut mahdollistavat haastavat kaupunkikerrostalohankkeet – POOK Arkkitehtitoimisto
 


Kun suunniteltavaa rakennusta määrittävät vaativan mallinen tontti, tarkka kaupunkikuva, kaupunginosan täsmälliset rakennustapamääräykset, asiakkaan yksilölliset tavoitteet ja toisaalta tiukka kustannuskuri, on suunnittelutyö avainasemassa hankkeen onnistumisen kannalta. Vaativien kohteiden suunnitteluun perinteiset 2D-piirustukset eivät enää taivu, vaan tietomallinnussuunnittelutyökalut mahdollistavat suunnittelijoiden työn.

POOK Arkkitehtitoimiston toinen perustajaosakas arkkitehti, SAFA, Pentti Raiski on suunnitellut useita haasteellisia kohteita Helsingin kantakaupunkiin. Yksi varsin positiivista palautetta saanut hanke on Kalasataman Viehe-korttelin asumisoikeuskohde, jossa haasteita riitti monella rintamalla ARA-kustannuskurista tiukkoihin kaupunginosakohtaisiin määräyksiin.

Nykyään Helsingissä toteutetaan uusien kaupunginosien rakennushankkeissa yleensä ensin tontinhakuvaihe, johon osallistutaan alustavin suunnitelmin. "Kalasataman tontti sijaitsi ryhmärakennuttamiskorttelissa, jossa oli paljon ehtoja. Kyseisiä tontteja pystyivät hakemaan vain yleishyödylliset toimijat tai ryhmittymät, joilla oli riittävä osaaminen ja näyttö. Tontinhakijana oli Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti ja toimistomme oli mukana hakemuksessa suunnittelijana. Hakemus jätettiin alustavalla tontinkäyttösuunnitelmalla, jolla osoitettiin hankkeen luonne ja soveltuvuus tontille." summaa pääsuunnittelija Raiski hankkeen alkumetrejä.

Tontilla oli kaavan mukaan 2 700 kerrosneliötä asunnoille ja 300 kerrosneliötä liiketiloille. Koska kyseessä oli asumisoikeuskohde, ei liiketilojen kannattavuudelle ollut takeita. Täten korttelille haettiin yhdessä muiden tonttien kanssa poikkeamispäätöstä.  Liiketilojen käyttö suunniteltiin toteutettavaksi asuntoihin yhdistettynä hybridimallina. Suunnitelmaan sisältyi kolme erillistä asunnon ja liiketilan yhdistelmää.

Ensimmäinen ratkottava haaste teräväkärkisellä tontilla oli rakennusoikeuden mahtumien tiukkaan rakennusalaan. Kaava määritti tontille pysäköintitason, useamman kansipihan, matalan rakennusosan (3 krs) ja korkean rakennusosan (7 krs). Toiseksi rakennusoikeuden hyödyntäminen täysimääräisesti oli kriittistä.

Kerrostalohankkeen suunnittelussa tietomalli on keskiössä

Tietomallia hyödynnettiin alustavasta luonnoksesta lähtien. "Massoittelun ja porrasratkaisun jälkeen oli tärkeää optimoida asuntojen sekä teknisten tilojen paikat. Kun kerroskohtaiset tekniset tilavaraukset kerrostasoilla olivat selvillä, nähtiin niiden vähennysoikeus kokonaisrakennusoikeudesta. Sitten pystyttiin arvioimaan niiden aiheuttamat muutostarpeet ja maksimoimaan asumisen kerrosneliöt. Tällaisessa hankkeessa on todella olennaista pystyä seuraamaan realikaisesti kerrostasoalojen summaa." toteaa arkkitehti Raiski ja jatkaa: "Vertex BDsta nämä kaikki nähdään helposti."

Tässä hankkeessa tilaaja halusi monipuolisen asuntojakauman, paljon erilaisia asuntokokoja ja joustavuutta huonelukuihin. Tavoitteena olivat myös hyvät yhteistilat. Yhteistiloja ovat pesula, kuivaustilat, kerho- ja vapaa-ajantilat, saunatilat sekä pyöriensäilytys- ja asuintiloihin liittyvät muut säilytystilat. Arkkitehti toteaa: "Oikein suunniteltuna yhteistilat ovat positiivinen lisä. Tässä kohteessa toteutimme 7. kerrokseen viihtyisät saunatilat; sähköiseen varausjärjestelmään perustuva perhesauna, omalla yksityisellä vilpolalla sekä ns. lenkkisaunaperiaatteella toimiva miesten tai naisten sauna, joka yhdistyy yhteiseen oleskelualueeseen.

Kantakaupunkimaisen kohteesta teki myös sen, että maavaraista pihaa ei tontille tullut lainkaan. Tontti täyttyi rakennuksesta, joten tärkeää oli ratkaista parkkitilat, liikkuminen talossa, talon liittymät tiehen kahdelta seinustalta sekä asukkaiden oleilu ja yksityisyys eri kansitasoilla. Lisäksi kaupunginosassa on määrätty runsaasti uusia teknisiä ratkaisuja (imujäteputkistostot, uusiutuvien energialähteiden varaukset, jne.), jotka kasvattivat kustannuksia eli niiden toteutus ARA-raamissa oli suunniteltava tarkasti.

"Tällaisessa hankkeessa erityistä tarkkuutta vaativia suunniteltavia kohtia ovat mm. talon liittymät kaduille, tekniset liittymät, rakennuksen liitokset ympäröiviin rakennuksiin ja korkoihin. Huomioitavaa tulee myös katuvalojen ja raitiovaunusähköjen seinäkiinnityksistä." toteaa Raiski. Arkkitehdin mukaan yhteensovittamista tehdään IFC-pohjaisesti, suunnittelu tehdään ensin Vertex BDssä ja muissa järjestelmissä. Mallivertailu toteutetaan IFC-pohjaisesti ulkopuolisissa ohjelmistoissa. Näin nähdään mahdolliset poikkeamat ja voidaan korjata suunnitelmia. Eri suunnittelualat käyttävät integraatioon samaa IFC-formaattia. "

Jotta kaikki edellä mainitut haasteet ratkottiin ja tavoitteet saavutettiin, kokonaissuunnittelu oli kriittisessä roolissa. Tietomalli mahdollisti toteutusmahdollisuuksien sekä -vaihtoehtojen vertailun ja muutosten vaikutusten jatkuvan seuraamisen.
 

Tietomalli auttaa muutostenhallinnassa

Kalasataman Viehe-korttelin kerrostalo oli perinteisiin kerrostalohankkeisiin verrattuna monin tavoin poikkeuksellinen ja haastava. "Toistuvia kerroksia oli vain muutama, monimutkaisimmat kerrokset olivat toinen ja kolmas kerros, koska koko talo oli toteutettava yhdellä porrashuoneella kustannussyistä. Tällaisessa hankkeessa korostuu erityisesti hyvä muutosten hallinta", kertoo arkkitehti Raiski.

Kantakaupungin hankkeissa on paljon esittelyitä ja lausuntokierroksia, kuten alueryhmien ja kaupunkikuvatyöryhmän työskentely rakennusvalvonnan tukena. Samaan aikaan tarvitaan yleensä myös rakennusosa-arviointeja kustannuslaskentaan. "Vertex BDsta saadaan kullekin taholle tarvittavat sisällöt helposti ulos, kun suunnittelu on tehty huolella ja asiaan on varauduttu alusta alkaen. Sama suunnitelma tulostetaan sopivassa mittakaavassa, tarvittavilla attribuuteilla kuhunkin tulosteeseen." täsmentää Raiski. Kun suunnittelu on loppuvaiheessa ja viranomaiskierrokset käyty, havainnekuvien tuotanto yleensä siirretään ulkopuoliseen visualisointiin aikataulusyistä, samoin kuin sisävisualisoinnit markkinointia varten. Vertex BDsta saadaan tarvittaessa myös tuotettua havainnekuvat, mutta tavanomaisesti tässä vaiheessa aletaan jo keskittyä toteutussuunnittelun tuotantoon.

Viehe-korttelin asuinkerrostalo toteutui Firan KVR-urakkana. Vertex BDsta otettiin työpiirrosvaiheessa mahdollisimman paljon tietoa ulos tietomallista. "Suurissa hankkeissa on tärkeää pystyä hallinnoimaan tietomallissa ja halutuissa kuvissa hankintarajat. Varsinaisessa rakennusprosessissa tietomalli on yleensä ohjaava ja täydentävä, ei määräävä – toki riippuen rakennuttajasta. Suuren tietomäärän takia, kerrostalorakentamisessa tietomallia ei ole järkevä viedä geometrisiin yksityiskohtiin toistuvien komponenttien osalta – vaan esimerkiksi wc-istuinta kuvaava tilavarauskomponentti riittää. Kunkin komponentin tietosisältö on sen sijaan tärkeämpi. IFC-siirrossa tulee esiin, että kyseisessä komponentissa vesi tulee sekä menee, ja että esim. tukikahvalliset istuimet erottuvat listauksista." tarkentaa arkkitehti.

Näin monimutkaisissa hankkeissa tietomallintamisen etuja on valtavasti. Arkkitehdiltä asiaa kysyttäessä viesti on selvä: "Monimutkaista ja vaativaa hanketta, jossa on näin paljon lausunto- ja hyväksyntäkierroksia ei tehtäisi ilman tietomallia. Myöskään tilaajan täsmällisiä toiveita ei pystyttäisi toteuttamaan tehokkaasti. Esimerkiksi tuuletusikkunan sijoittelua halutaan siirtää 15 cm muutamassa asunnossa, osassa kerroksia, jotta toisessa kalustusvaihtoehdossa tuuletusikkuna toimii myös parisängyn kanssa. Ilman tietomallia tämän toteuttaminen olisi tavattoman hidasta ja muutosten ristiriitamahdollisuudet todennäköisiä."

Raiskin mukaan Vertex BD soveltuu hyvin myös isojen rakennushankkeiden suunnitteluun kuten asuinkerrostalojen tai liiketilojen suunnitteluun. Hänen mielestään ohjelmiston muokattavuus on tärkein piirre: "Suunnitteluohjeistukset muuttuvat joka hankkeessa, joten erilaisia komponentteja on tärkeä voida muokata. Toiveena on myös, että Vertex BDn kirjasto päivittyy kattamaan asuntotuotannon ja kerrosrakentamisen valmiskomponentteja."

Positiivista palautetta asukkaalta arkkitehdille asti

Arkkitehdin mukaan Kalasataman hanke sujui mallikkaasti – talo valmistui sovitussa budjetissa ja hiukan etuajassa. "Kun työ tehdään riittävän pitkälle suunnittelupöydällä, hanke pysyy paremmin luvatussa budjettiraamissa ja myös lopputulos vastaa paremmin tavoitteita ja odotuksia", ynnää Raiski.

"Suunnitteluaikaa tämän kokoluokan hankkeeseen menee noin vuodesta puoleentoista, urakkamuodosta, rakennuksen monimutkaisuudesta ja kilpailuttamistavasta riippuen", Raiski toteaa ja jatkaa: "Tässä aikataulussa ja vaatimusten mittakaavassa ei olisi realistista tehdä hanketta 2D-piirustuksilla. Suunnitelman kehittämismahdollisuudet jäisivät nollaan, virheiden ja ristiriitaisuuksien löytäminen olisi varsin työlästä ja aikaa vievää. Tietomallia hyödyntävä suunnittelu sisältää mahdollisimman vähän rutiinia ja mahdollisimman paljon aitoa hankkeen kehittämistä, näin toteutus vastaa mahdollisimman hyvin tavoitteita."

Raiskin mukaan suunnittelijat saavat harvoin kerrostalokohteiden asukkailta suoraa palautetta. Tämä hanke oli kuitenkin poikkeus. "Yhden pienen asunnon asukas oli niin ihastunut kotiinsa, että lähetti kortin arkkitehdille kiittäen hyvästä ja persoonallisesta suunnittelusta", hymähtää arkkitehti.

Kuva: Kuvio Oy

 

Arkkitehti, SAFA, Pentti Raiski on valmistunut Helsingin TKK:sta vuonna 2000. Opiskeluaikoina hän työskenteli useammassa toimistossa, mutta valmistuttuaan hän perusti oman yrityksen ja on toiminut yrittäjänä koko työuransa. POOK Arkkitehtitoimistossa on Pentin lisäksi osakkaana arkkitehti, SAFA, Katariina Rautiala. Yhtiössä työskentelee 5-7 henkeä ja tekee paljon yhteistyötä eri suunnittelutoimistojen kanssa. Yritys toimii hankkeissa pääsuunnittelutehtävässä ja arkkitehtisuunnittelussa. POOKilla on parhaillaan valmistumassa päiväkodin ja asuinkerrostalon yhdistävän rakennuksen suunnittelu, asuinkerrostalohanke ATT:lle, opaskoirakoulu ja pesäpallostadionin kattaminen, sekä joitakin pientalohankkeita. Kaikki suunnittelutyö tehdään Vertex BD -ohjelmistossa.